Hämeenlinnan kirkko

Hämeenlinnan kirkkoon tehdyn rakennushistoriaselvityksen tarkoituksena oli antaa kattava kokonaiskuva rakennuksen historiasta. Pohjana ei ollut aikaisempia selvityksiä, joten työ pohjautui suurelta osin sadan vuoden takaisen kirjallisuuden lukemiseen, piirustuksien ja dokumenttien etsimiseen arkistoista Suomesta sekä Ruotsista, valokuva-aineiston läpikäyntiin sekä nykytilanteen havainnointiin ja inventointiin paikan päällä. Selvitys tarkensi käsitystä kirkon arkkitehtonisista arvoista, monista vaiheista, alkuperäisen suunnitelman idealistisista lähtökohdista sekä myöhempien muutoksien rakennushistoriallisesta arvosta. Rakennushistoriaselvityksen laati Jermu Sannikka ja työryhmään kuului Sergej von Bagh sekä Jon Thureson.

Hämeenlinnan kirkko on alun perin valmistunut vuonna 1798 Hämeenlinnan keskustaan keskeiselle paikalle. Ruotsin kuningas Kustaa III:n vaikutuksesta se rakennettiin antiikin esikuviensa inspiroimana yksinkertaiseksi pyörökirkoksi, ja olikin aikanaan Suomen ensimmäinen pyörökirkko. Rakennuksen myöhemmät muutokset ovat muokanneet kirkon rakennusmassan ja sisätilojen ilmettä olennaisesti, ensin 1800-luvulla useiden muutosten seurauksena ristikirkoksi laajentuen ja kirkkosalin sisällä runsastuen, sitten 1960-luvulla Aarno Ruusuvuoren suunnittelemana pelkistyen, tavoitteena palata lähemmäs alkuperäistä tyyliä. Rakennus on säilynyt nykypäivään ristikirkkona, mutta kirkon sisätilojen kerrostumista on purettu suurin osa Ruusuvuoren muutostyön aikana ja korvattu 1960-luvun modernistisella muotokielellä. Kirkon nykyinen olomuoto niin ulkona kuin sisälläkin, on arvotettu rakennushistoriallisesti arvokkaaksi ja sen yleisilme sekä yksityiskohdat halutaan säilyttää myös tulevissa muutoksissa.

Hämeenlinnan kirkon muutostyössä lähtökohtana on esteettömyyden parantaminen, kirkkosalin nykyisten tilojen monipuolisempi hyödyntäminen sekä kirkkoon saapumisen kynnyksen madaltaminen uusien toimintojen myötä. Kirkon rakennushistorialliset arvot edellyttävät muutosten hienovaraisuutta ja uusien käyttötapojen sovittamista kirkkosalin nykyiseen ilmeeseen. Sekä suunnittelussa että vuoropuhelussa käyttäjien ja viranomaisten kanssa, on tärkeänä työkaluna havainnekuvat, joita tuotetaan mahdollisimman realistisina suunnittelumallin sekä siihen liitetyn visualisointiohjelman avulla. Kirkon muutostyön suunnittelu on käynnissä ja toteutuksen valmistumista tavoitellaan vuodelle 2024. Muutosten arkkitehti- ja pääsuunnittelua tekevät Marianne Sundqvist sekä Sergej von Bagh.